Tyhmä äiti, miks toit mut tänne?

Hysteeriäiti täällä taas, terve! Käytin tänään täysin terveen lapseni lääkärissä.

Tyttö oli muutaman päivän hieman tukkoinen ja hengitys kuulosti limaiselta. Terve järki (ja esimerkiksi myös mieheni) olisivat kyllä sanoneet, että lapsella ei ole hätää, sillä hän oli koko ajan oma virkeä ja iloinen itsensä, liikkui, leikki ja söi hyvin, mutta minä kuuntelin hermorauniona hänen hengitystään ja olin varma, että tämä ei nyt ole normaalia. Valvoin kaksi päivää ja kaksi yötä huolesta soikeana, ja lopulta kun voimat loppuivat ja aloin itse olla vauvaa itkuisempi, soitin terveyskeskukseen, että voisitteko pliis katsoa häntä.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka menevät jokaisen pikku vaivan takia lääkärille, vaan olen enemmänkin niitä, jotka käyvät kipeänäkin töissä ja hankkivat ammattiapua vasta kun on _aivan pakko_. Mutta mitä tyttäreeni tulee, olen näköjään varsin pahasti ylihuolehtivainen.

Ensimmäinen (ja mahdollisesti pahin) virhe on googlata vauvan oireita. Jo mainittu terve järki kyllä ehkä sanoisi, että ihmisillä toisinaan on nenä tukossa, ja siihen ei kuole. Mutta ei googlen löytämät keskustelupalstat. Siellä kokemuksiaan jakaa kyllä joku, jonka tutun tutun tuttu ei mennyt tukkoisen nenän takia lääkäriin ja sitten oli liian myöhäistä. Tuli sydänvika, aivovaurio ja kuolema.

Toinen virhe oli tietysti valvoa kaksi vuorokautta, sillä eihän mikään tunnu olevan hyvin sellaisella unimäärällä.

Joka tapauksessa, lapsi on tutkittu nyt ja todettu terveeksi. Nukuin itsekin useamman tunnin päiväunet lääkärireissun jälkeen. Elämä tuntuu taas vähän helpommalta.

Käynti terveyskeskuksessa poiki kyllä toisen huomion. Vauva nimittäin tuntuu inhoavan kyseistä paikkaa. Aina muutoin hän on hyvin rauhallinen eikä vielä vierasta, mutta neuvolassa ja lääkärissä naama kyllä kääntyy väärinpäin ja sydäntäsärkevä itku alkaa jo ennen kuin häntä on alettu edes tutkia. Onko muilla ilmennyt vastaavaa?