Äidin tyttö neiti on ollut aina. Vain äiti on kelvannut nukuttajaksi ja vain äidin syli on lohduttanut hädän hetkellä. Se on toki ymmärrettävää, sillä suurimman osan ajasta olemme lapsen kanssa kaksin. Isin kolmen viikon talviloman myötä kelpuuttaa tyttö nyt isinkin kahteen edellämainittuun, mutta äidin suosimisen tilalle on tainnut tulla kunnon eroahdistus.
Jos poistun huoneesta, seuraa pikku kaverini minua. Myös ja erityisesti vessaan.
Kun menen suihkuun, tyttö käy pienin väliajoin hakkaamassa kylpyhuoneen ovea, koska saattaahan olla, että jään sinne ikuisiksi ajoiksi.
Sylissä hän ei varsinaisesti viihdy, mutta sen täytyy kuitenkin olla koko ajan lähettyvillä. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Näyttääkö tutulta?
Tuttua on ! :D
VastaaPoistaToisaalta ihan kiva, että tyttö tykkää olla lähellä, mutta toisaalta esimerkiksi vessassa olisi myös ihan kiva käydä yksin. :D Varsinkin kun jos neidin päästää kylpyhuoneeseen, hän suuntaa suoraan kissan hiekkalaatikolle.
PoistaNo eipä pääse ainakaan tekemään pahojaan sillä aikaa kun käy vaikka sielä vessassa :D
PoistaHaastoin sut mukaan värihaasteeseen, mikäli innostut :P
...Paitsi että se yrittää syödä ne hiekat! :D
PoistaKiitos haasteesta! Lähden mielelläni mukaan.
Kuulostaa tutulta =)))) Söpö postaus!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMeillä on nyt alkanut olemaan ilmassa paljon enemmän äitiin takertumista kuin ennen! Aikaisemmin poitsu ei ollut moksiskaan, vaikka kävin jossain tai poistuin huoneesta :D
VastaaPoistaMeilläkin on tämä pahentunut huomattavasti ihan viime aikoina! Kai se kuitenkin on jonkinlainen kohteliaisuus, vaikka välillä vähän rasittavaa... :)
Poista